Lukupiiri sopii myös kielen oppijalle

Äidinkielen opettajien talvipäivillä Tampereella (20.11.2018) puhui tutkija ja tietokirjailija Ville Kivimäki aiheesta ”Väkivallan sanat: Sodat, kieli ja suomalaisuudet”. Puheenvuoronsa lopuksi hän totesi, että rikas ja monipuolinen kieli toimii vihapuhetta vastaan. Miten tuohon rikkaaseen ja monipuoliseen kielenkäyttöön päästään? Ongelma on yhteinen sekä äidinkielisille että monikielisille kielen oppijoille. Lukupiiri kirjallisuuden opetuksessa voi olla yksi mahdollisuus. Lukupiirissä lukeminen virittää opiskelijan kuin huomaamatta kielen vivahteisiin.

Luokanopettaja Anna-Maria Ihalainen on kehittänyt monissa kouluissa käytetyn mallin lukupiirityöskentelyyn. Samaa mallia voi soveltaa myös suomi toisena kielenä -opiskelijoiden kirjallisuuden opetuksessa. Lukupiirityöskentely on oiva keino napata vasta aloittelevat kielenoppijat kirjan pariin.

Suomi toisena kielenä -opiskelijoiden koulumenestyksen kompastuskiviä ovat sanaston riittämättömyys ja lauseiden muodostamisen vaikeus. Kumpikin puurouttaa jopa ajattelua! Yhteistoiminnalliseen oppimiseen perustuvassa lukupiirissä eri rooleissa työskentelevä oppilas joutuu pohtimaan, kääntämään ja selittämään lukemiaan sanoja, sanontoja ja tekstejä ja keskustelemaan niistä omassa ryhmässään. Merkitysten oppiminen ja sisäistäminen tapahtuu kuin huomaamatta yhdessä oppien ja eläytyen.

Neljän oppilaan ryhmät valitsevat lukupiirikirjoikseen kiinnostavaa, taitojaan vastaavaa luettavaa. Kirja luetaan neljän viikon aikana, sivut jaetaan neljään osaan eikä kirjaa ”saa” lukea pidemmälle, ettei tule kiusausta paljastaa esimerkiksi loppuratkaisua. Lukeminen ja tehtävät tehdään kotona. Jokainen saa vuorotellen sanaston kerääjän ja kääntäjän roolin, sanontojen kerääjän ja testin lukijan roolin sekä kuvittajan ja puheenjohtajan roolin. Post it -laput ovat käteviä sanaston laputukseen. Tehtävät puretaan kirjallisuuskeskustelussa oppitunnilla. Puheenjohtaja huolehtii, että kaikki osallistuvat keskusteluun, jossa pyritään käyttämään kirjallisuuden käsitteitä. Ryhmätyöskentelyn aikana on myös tärkeää lukea ääneen tekstipätkiä. Sitä on tietysti syytä harrastaa luokassa enemmänkin!

Lukupiirissä voi toteuttaa monia muitakin rooleja, kuten esimerkiksi haastattelija, päähenkilö, tiivistäjä, dramaturgi, eläytyjä, ennustaja… Tai roolit voi jättää pois. Ryhmä voi vain lukea sovitut sivut, keskustella niiden sisällöstä ja kirjoittaa. Valkoisen paperin kammo häviää, kun on aina asiaa, josta kirjoittaa. Koulussa, ei kotona! Eikä opettajakaan vie vihkoja kotiin vaan korjailee tunnin kuluessa yhden oppilaan kanssa välimerkkejä, toisen kanssa puhekielisyyksiä jne.

Lukupiirityöskentely paljastaa kielitaidon puutteellisuuden. Opettajan on huolehdittava, että ryhmässä on hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri. Monilta eri luokilta tulevien s2-opiskelijoiden on ensin tutustuttava ainakin jollakin tavalla toisiinsa ennen kuin lukupiirityöskentely voidaan aloittaa. Ryhmän vuorovaikutus vahvistetaan sopimuksella: lähtökohtana on yhteinen tavoite lukea kirja tai teksti. Kirjallisuus kuuluu välttämättömänä osana oppiaineeseen!

Iloista lukijaa elämä rakastaa!

Monikielisen lukijan tilanne rakentuu suomalaisen kulttuurin sekä oman kielen ja taustan vuorovaikutuksessa: parhaiten häntä ymmärtää toinen samanlainen. S2-oppilaat reflektoivat yhdessä elämäänsä suomalaisessa yhteiskunnassa ja monikielisessä maailmassa. Kirjojen maailmaan oppilaansa saatteleva opettaja osoittaa oppilaalleen, että myös omalla kielellä lukeminen on arvokasta. Jos joskus on mahdollista vaihtaa ensin suomeksi luettu kirja oppilaan äidinkieliseksi, on riemastuttavaa huomata, miten omalla äidinkielellä lukeminen voimaannuttaa oppilaan ja hänen koko olemuksensa muuttuu.

Riittävän haasteellinen lukeminen tarjoaa parhaimmillaan nuorelle kokonaisvaltaisen oppimiskokemuksen, mikä auttaa häntä kasvamaan kohti aikuisuutta. Opettaja on läsnä oppilaiden mukana luotettavana aikuisena kysellen, kommentoiden ja auttaen oppilasta oivaltamaan itse. Lukupiirikeskustelut antavat nuorelle kyvyn ajatella, pohtia ja ilmaista omia ajatuksiaan sekä ymmärtää eri tavalla ajattelevia. Vihapuhe käy tarpeettomaksi.

Tarja Virtanen

Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, S2-opettaja

Juhannuskylän koulu