maanantai 12. huhtikuuta 2021

Ukrainalais-Skandinaavinen Keskus opettaa suomen kieltä ja kulttuuria

 



 

Ukrainalais-Skandinaavinen Keskus perustettiin vuonna 2014 Lvivissä. Keskuksen perustajien 

päämäärä oli levittää tietoa Pohjoismaiden kulttuurista ja elämäntavasta Ukrainassa sekä tutustuttaa 

ulkomaalaisia Ukrainaan.  Keskus aloitti toimintansa järjestämällä  Chernigivissä Norjan kielen ja 

kulttuurin kesäkurssit, joihin osallistui melkein 30 ihmistä. Kurssista saatiin paljon hyvää palautetta, 

mistä syntyi idea järjestää vakituisia kielikursseja Lvivin toimistossa. Kursseilla voi opiskella sekä 

skandinaavisia kieliä että suomen kieltä. Keskuksessa aina muistetaan kertoa kävijöille, että suomi ei 

ole kuitenkaan skandinaavinen kieli.


Kielikurssit ovat vain osa Keskuksen laajaa toimintaa. Siellä vietetään monia kulttuuritapahtumia ja 

pidetään luentoja. Vuonna 2018 Kiova sai oman Ukrainalais-Skandinaavisen Keskuksen toimipisteen. 

Keskus antaa mahdollisuuksia Suomen kulttuurista kiinnostuneille syventää tietojaan Suomesta ja 

saada uusia elämyksiä. 

 

Vuodesta 2020 Kiovan toimipiste alkoi keskittyä enemmän Suomen suuntauksen kehittämiseen. 

Toimistoon saatiin uudet suomen opiskelumateriaalit ja laajennettiin verkkoaineistoja.  


Vuonna 2020 alkanut koronapandemia pakotti Ukrainalais-Skandinaavisen Keskuksen siirtämään 

kaikki tapahtumat ja tilaisuudet verkkoon, mistä seurasi hyviä asioita. Pääsimme järjestämään 

Suomen itsenäisyyspäivän juhlat verkossa, ja niihin osallistui monia ihmisiä Ukrainan eri puolilta. 

Tilaisuudessa keskusteltiin, miten Suomessa tavallisesti juhlitaan itsenäisyyspäivää, sekä laulettiin 

suomalaisia juomalauluja ja tehtiin pieni Quiz, jonka voittajat saivat pienet lahjat. 


Ukrainalais-Skandinaavisen Keskuksen opettajat ja työntekijät ovat erittäin onnellisia siitä, että 

aikaisempaa enemmän ihmisiä Ukrainassa osoittaa mielenkiintoa Suomea kohtaan. Toivottavasti 

tapahtumamme ja aktiivinen toimintamme auttavat heitä siinä.

 


 

 

Lisää tietoa Keskuksesta voi saada täältä:

 

https://en.ukr-scandinavian.org/

https://www.facebook.com/ukrscandcenter/


Viktoriia Kotsiubynska, USC

 

maanantai 15. maaliskuuta 2021

Parhaat työnhakuvinkkini Suomessa

Miten saada töitä korkeakoulutettuna maahanmuuttajana Suomessa? 

Tätä pohdittiin eräällä suomen kielen kurssilla. Tässä ajatuksia.

Kuva: Gerd Altman Pixbaystä

 

Täällä suomen kielen tunneilla, kun väki vähenee, niin pidot paranee! Syy, jonka takia porukka karkaa luokasta, ei ole, että toverit ovat luovuttaneet vaan he ovat saaneet työpaikkoja. Täällä minä istun luokassa ja tehtävänä on antaa vinkkejä, kuinka saada töitä - kunpa vain tietäisin! Tietysti entiset toverit ovat antaneet vinkkejä ja heidän ykkössuosituksensa olisi, että ylläpidä ja laajenna verkostojasi.

Verkostojen kehittäminen ei ole aina helppoa, varsinkaan, jos maahanmuuttaja ei puhu paikallista kieltä. Tämä on fakta ympäri maailmaa. Mieti, miten voisit kehittää verkostojasi. Suomalaiset ovat opettavaisia, jos näytät innostuneelta ja olet valmis oppimaan uudesta kulttuurista. Seuraava askel on miettiä, miten oma innostuksesi voisi linkittyä johonkin suomalaiseen asiaan, esimerkiksi kalastukseen. Tällä tavalla voisit samalla näyttää opettajallesi, miten kalastat omassa kulttuurissasi. Tämä on vastavuoroisuutta - ikivanha tapa hankkia uusia kavereita.

 Älä luovuta, koita uudestaan! - Pikku Kakkonen

 Thomas Dilley

https://www.linkedin.com/in/thomas-dilley-a5b2a457/

 

 

On paljon asioita, joita voi tehdä menestyäkseen työn löytämisessä Suomessa. Minusta kolme tärkeintä ovat: kielen oppiminen, LinkedIn-profiilin luominen ja mahdollisimman monien yhteyksien saaminen. Luulen, että jos henkilö haluaa työskennellä vieraassa maassa, hänen pitää oppia tuon maan kieli, ainakin perustasolla. LinkedIn on erittäin suosittu Suomessa, ja monet yritykset käyttävät sitä rekrytointiin. Koska paljon työmahdollisuuksia Suomessa ei mainosteta, yhteyden saaminen on todella tärkeää, koska siitä voi olla suuri apu työnhakuun. 

Viktorija Satkuviene

https://www.linkedin.com/in/viktorija-satkuvien%C4%97-8b723129?fbclid=IwAR28OONILS31WuVkzOUUsc2Q7zDsAhr_zWel5NX025UZ-4-9KaYB2kXFRWU

 

Kun olet ulkomaalainen Suomessa, joskus on vaikea löytää työpaikkaa. Yleensä näin on, koska suomalaiset eivät luota ulkomaalaisiin tai he ajattelevat, että sinä et tiedä, miten toimitaan suomalaisessa yrityksessä. Ensimmäinen asia, joka sinun täytyy oppia, on suomen kieli. Kun sinä puhut suomea sujuvasti, he muuttavat heidän mielipiteensä sinusta. Sitten sinun täytyy olla kuin suomalainen: älä ole kovin äänekäs, ole kohtelias, älä pidä kiirettä, ja tärkeintä on olla ajoissa. Kun kirjoitat CV:si, mukauta CV:si haettavaan työhön ja myös hakemuskirjeeseesi.

Hector Rojas

https://www.linkedin.com/in/herojasp/

 

Niin kuin monella ulkomaalaisilla, minulla on sellainen haaste kuin työhaku Suomessa. Jos haluat työskennellä Suomessa, ei ole pakko osata suomea, koska monessa kansainvälisessä työkieli on englanti. Mutta jos haluaisit osallistua rupatteluun ja olla osa tiimiä, silloin kannatta puhua jonkin verran suomea.

Kun etsin työtä, katsoin erilaisia avoimia työpaikkoja verkkosivustoissa, esimerkiksi TE-toimiston sivuilla, oikotie.fi, duunitori.fi ja monster.fi. Minulla on myös tilit erilaisissa HR-yrityksissä sekä olen aktiivisesti etsinyt työtä somessa, esimerkiksi LinkedInissä ja Facebookissa. Suomessa on todella tärkeää, että sinulla on oma verkosto, esimerkiksi ystävät voivat auttaa etsimään työtä tai suositella johonkin avoimeen paikkaan.

Olga Goliadkina 

https://www.linkedin.com/in/olga-goliadkina/

 

maanantai 18. tammikuuta 2021

Suomen kielen matkani

Tulin Suomeen ensimmäistä kertaa vuonna 2008 vierailemaan ystäväni luona, joka muutti Joensuuhun. Meillä oli ihana joulu yhdessä. Sain mahdollisuuden osallistua perinteiseen joulujuhlaan ystäväni puolison perheessä. Ensimmäinen sana Suomeksi, jonka silloin opin oli “kiitos”.

Matkan jälkeen menin suomen kieli kurssille Saksassa kerran viikossa. Oli kiva kokemus, mutta en ole oppinut kovin paljon.

Opiskelun aikana sain tietoa, että meidän korkeakoulullamme on kumppani korkeakoulu Suomessa. Pääsin siis opiskelemaan International Business Virroilla. Saavuin tammikuussa vuonna 2010. Oli tosi kylmä (-30) ja kaikki oli täynnä lunta. Rakastuin suomeen luontoon ja päätin jäädä.  

Ensimmäisellä neljällä vuodella minulla oli silloin tällöin suomen tunnit ja opin vähän mitä tarvitsin esimerkiksi kaupassa. Asuin sekä Virroilla, että Alavudella. Pienissä kaupungeissa ei ole ollut niin paljon mahdollisuuksia oppia Suomea ja minulla oli ensin yksi, sitten kaksi pientä lapsia. 

Sitten muutin Tampereelle ja sain TE-Toimistosta kunnon kielikurssi Onnenkielissä. Opiskelin yhdeksän kuukautta joka päivä ja kävin työkokeilussa IKEAssa. YKI testissä sain B2.1 tason kurssin jälkeen.

Elämä muuttui paljon kurssin jälkeen. Pystyin vihdoinkin puhumaan suomeksi ihmisille, vaikka se oli vielä hieman kuoppaista. Sain uudet ystävät ja pystyin asioimaan esimerkiksi lasteni päiväkodin kanssa ja lääkärillä. Arkiasiat sujuvat parempi ja ihmiset arvostavat paljon, jos yritän puhua suomeksi, vaikka se on joskus väärin.

Seuraava askel on nyt edessäni. Minä haluan löytää töitä Suomesta. On vielä paljon opittavaa, mutta joka päivä opin jotain uutta. Lapseni ovat jo niin isoja, että he opettavat minua. Varsinkin oikean kieliopin käyttäminen on tosi vaikeaa.

Kaikki kaikessa suosittelen käyttää mahdollisuutta käydä kunnon suomen kurssilla. Suomi on vaikea kieli, joka vain opi puhumalla ja harjoittelemalla. Suomalaiset auttavat mielellään ja kuuntelevat ja arvostavat, jos joku yrittää puhua heidän kieltään.

 

Christin Perälä 

LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/christin-per%C3%A4l%C3%A4-73062582/

View Christin Perälä’s profile on LinkedIn, the world’s largest professional community. Christin has 2 jobs listed on their profile. See the complete profile on LinkedIn and discover Christin’s connections and jobs at similar companies.
www.linkedin.com

 

 

keskiviikko 9. joulukuuta 2020

Terveisiä virtuaaliselta joulupuurolta

Tänä vuonna Tampereen seudun S2-opettajien perinteisellä joulupuurolla emme saaneet nauttia Tallipihan tunnelmallisesta miljööstä, vaan vaihdoimme ajan hengen mukaisesti ajatuksia ruudun välityksellä. Tarjoiluista piti siis huolehtia tällä kertaa itse.

 

Pienellä joukolla saimme kuitenkin aikaan mielenkiintoista keskustelua. Pohdimme mm. sitä, miten monenlaisia mahdollisuuksia S2-ala tarjoaa ja miltä tilanne näyttää juuri valmistuvan opettajan silmin. Jo pidemmän aikaa alalla olleiden kokemukset osoittivat, että S2-opettajan hommiin päädytään monenlaisia polkuja pitkin. Eri koulutusasteissa on puolensa, ja itselle sopivin löytyy usein kokeilemalla. Muutamia työnhakuvinkkejäkin tuli vaihdettua. Monet tarjolla olevat työt eivät välttämättä tule virallisia väyliä pitkin hakuun, joten itsestään ja osaamisestaan kannattaa ilmoitella eri oppilaitoksiin. 


Mietimme myös tulevaisuutta ja sitä, millaisia toiveita ja ideoita esimerkiksi verkostoitumiseen olisi. Meitä S2-opettajia on Tampereen alueella runsaasti, mikä näkyy ainakin Facebook-ryhmämme laajentumisena. Verkostoituminen ja vinkkien jakaminen onkin siirtynyt monelta osin erilaisiin sosiaalisen median kanaviin. Olisiko perinteisille kasvokkaisille kohtaamisille kuitenkin tilausta vai koetaanko verkkotapahtumat kiinnostavammiksi? Tästä olisi mukava kuulla kommentteja!

(kuva:Unsplash)

Ella Hakala / S2-hallitus



maanantai 12. lokakuuta 2020

Edukseen uudistunut Suomen mestari 1

 

Gehring, Sonja  & Heinzmann, Sanni 2020: Suomen mestari 1. Suomen kielen oppikirja aikuisille. Helsinki: Otava / Finn Lectura.

 

 

Kevään 2020 aikana ilmestyi uudistunut laitos aikuisten suomen kielen oppikirja Suomen mestari 1:stä. Suomen mestarin vanha laitos on sitten ensimmäisen painoksensa ilmestymisen vuonna 2010 noussut yhdeksi käytetyimmistä aikuisten suomi vieraana kielenä -oppikirjoista. Itse olen käyttänyt Suomen mestaria opetuksessani kesästä 2011 lähtien, ja siksi muutokset vanhaan tuttuun työvälineeseen herättivät mielenkiinnon, olivatpa jopa nostaa tunteet pintaan; noinkohan tässä on jätettävä jäähyväiset vanhalle laitokselle, läpikotaisin ulkoa opitulle ja mitä moninaisimpiin kurssikokonaisuuksiin taipuneelle oppimateriaalille?

 

Moni asia uudessa laitoksessa on ennallaan ja hyvä niin. Suomen mestari –sarjan vahvuus on mielestäni aina ollut, ettei sen voi katsoa edustavan selkeästi mitään tiettyä kielikäsitystä tai puhtaasti yhdenlaista ajatusta vieraan kielen opetuksesta. Se on ollut työväline, joka taipuu moneksi. Sitä voi pitää hienokseltaan rakenteiden ja sääntöjen kautta etenemistä painottavana, mutta se tarjoaa myös esimerkkejä konkreettisista kielenkäyttötilanteista, joten kirjan antaman rungon tukemana opetusta on mahdollista taivuttaa kohti käyttöpohjaisuutta, keskustelua ja asiointia – tai toisaalta rakennetietoisuutta ja oikeakielisyyttä, kulloisenkin kurssikokonaisuuden, opetusryhmän tai yksittäisen opiskelijan tarpeiden mukaan,

 

Uudessa laitoksessa käyttöpohjaisuutta ja kielenkäyttötilanteiden konkretiaa on  lisätty. Tässä kohtaa uudistettu Suomen mestari ottaa askeleen vaikkapa Oma suomi 1 -oppikirjan (Tapaninen & Kuparinen, 2015) suuntaan kadottamatta kuitenkaan vanhan laitoksen lähestymistapoja ja yleisilmettä: Pedron ja Hannan, Alexin ja muiden tuttujen hahmojen tarinat muodostavat uudessakin laitoksessa juonellisen kokonaisuuden ja rakenteet esitellään selkeästi omilla ”vihreillä sivuillaan.” Uusi laitos on sivumäärältään ja -kooltaan aiempaa laajempi ja suurempi: harjoituksia on enemmän,  rakenneasioiden asettelu väljempää ja kirjan taakse on lisätty ”minikielioppi” -osio.

 

Lisääntynyttä käyttöpohjaisuutta edustaa esimerkiksi kappaleen kuusi ”vuokralle annetaan” -ilmoitus puhekielisine dialogeineen, kun taas aiemman version kappaletekstinä toiminut asunnon kuvailu on siirretty harjoitusosioon. Ylipäätään kappaleiden asiointi- ja tilannedialogeja on puhekielistetty, ja jo alkuvaiheessa esitellään myös numeroiden yleispuhekieliset muodot. Muutos tuntuu oikealta: juuri noin olen itsekin tottunut kuljettamaan puhekielisyyttä alusta asti yleiskielisten muotojen rinnalla.

 

Vanhan laitoksen kappaleen kolme teksti,  pitkähkö ”sähköposti Mikolle” on aiheuttanut kursseillani usein päänvaivaa ensimmäisten kappaleiden jälkeen vielä aivan alkuvaiheessa oleville opiskelijoille. Päätös muuttaa sähköposti hieman helpommaksi ja puhekieliseksi videopuheluksi on helppo hyväksyä. Perhettä päivittäisiä tekemisiä käsittelevät kappaleet neljä ja viisi ovat aina toimineet hyvin ja ne onkin uudessa laitoksessa jätetty tekstiensä osalta lähes ennalleen. Joskin aiemmin vasta Suomen mestari 2 –kirjassa esitellyt vaatteet on nyt tuotu mukaan, mikä onkin tervetullut lisäys, vaatteista kun on aina tullut puhe ulkonäkösanastoa opiskeltaessa. Myös kirjassa esiintyvien hahmojen kansallisuuksia on monipuolistettu vastaamaan suomalaista 2020-luvun todellisuutta.

 

Lisäyksistä pään nyökyttelyä aiheuttaa myös tärkeimpien verbien menneen ajan muotojen mukaan ottaminen. Imperfektejä on aina tullut esiteltyä ja käytettyä jo alkeiskursseilla, koska vaikkapa viikonlopun tekemisistä juttelu on mitä tavallisin puheenaihe. A1-tasolla usein turhautumista aiheuttaneen monikon partitiivin käsittelyn siirtäminen kirjasarjan myöhempiin osiin on sekin toimiva ratkaisu. Ruoka-ainesanojen yhteydessä käsiteltävästä ainesanojen partitiivista voi opettaja halutessaan ja opiskelijoiden tarpeiden mukaan laajentaa myös monikon partitiiviin.

 

Pedron ja Hanna Ahvenanmaan lomamatkan pois jättäminen kappaleesta seitsemän ihmetyttää aluksi hieman. Pyöräretki Ahvenanmaalle tuskin edustaa monen suomenoppijan arkista todellisuutta, mutta kappale on aina ollut toimiva kokonaisuus, ja sen aikana on tyypillisesti saatu A1-tason alkeet siihen malliin, että voidaan puhua ja tuottaa myös omasta elämänpiiristä kumpuavia pidempiä tekstejä ja keskusteluja. Hauska kesäinen teema tässä kohtaa on lisännyt palikoiden oikeille paikoilleen loksahtelusta syntyvää iloa. Tuskin teeman vaihdos tätä iloa poistaa, ja tamperelaisena otan Ahvenenmaan loman korvaamisen Tampereen matkalla toki riemuiten vastaan.

 

Hienoa, että täksi syksyksi on julkaistu myös kirjan sähköinen näköisversio, jolle lienee aivan erityinen tilaus nyt, kun monissa paikoissa opetus jatkuu yhä etäyhteyksin. Sähköistä materiaalia toivoisi myös kirjasarjan muista osista. Lisäksi Suomen mestariin ollaan kevään 2021 aikana julkaisemassa uusia opiskelijan digitehtäviä.

 

Lukuisten opiskelijaryhmien kanssa alkeista B2-tasolle Suomen mestari –kirjasarjan neljän osan kanssa matkan taittaneena opettajana tuntuu mukavalta nähdä, että kirjasarjaa ollaan siirtämässä tukevasti 2020-luvulle ja loppujenkin osien päivittäminen lienee ajankohtaista ennen pitkää. Nyt nähdyn päivityksen perusteella toiveet tämän suhteen ovat korkealla.

 

 

Teemu Jokilaakso

Puheenjohtaja

Tampereen seudun S2-opettajat ry.