maanantai 12. lokakuuta 2020

Edukseen uudistunut Suomen mestari 1

 

Gehring, Sonja  & Heinzmann, Sanni 2020: Suomen mestari 1. Suomen kielen oppikirja aikuisille. Helsinki: Otava / Finn Lectura.

 

 

Kevään 2020 aikana ilmestyi uudistunut laitos aikuisten suomen kielen oppikirja Suomen mestari 1:stä. Suomen mestarin vanha laitos on sitten ensimmäisen painoksensa ilmestymisen vuonna 2010 noussut yhdeksi käytetyimmistä aikuisten suomi vieraana kielenä -oppikirjoista. Itse olen käyttänyt Suomen mestaria opetuksessani kesästä 2011 lähtien, ja siksi muutokset vanhaan tuttuun työvälineeseen herättivät mielenkiinnon, olivatpa jopa nostaa tunteet pintaan; noinkohan tässä on jätettävä jäähyväiset vanhalle laitokselle, läpikotaisin ulkoa opitulle ja mitä moninaisimpiin kurssikokonaisuuksiin taipuneelle oppimateriaalille?

 

Moni asia uudessa laitoksessa on ennallaan ja hyvä niin. Suomen mestari –sarjan vahvuus on mielestäni aina ollut, ettei sen voi katsoa edustavan selkeästi mitään tiettyä kielikäsitystä tai puhtaasti yhdenlaista ajatusta vieraan kielen opetuksesta. Se on ollut työväline, joka taipuu moneksi. Sitä voi pitää hienokseltaan rakenteiden ja sääntöjen kautta etenemistä painottavana, mutta se tarjoaa myös esimerkkejä konkreettisista kielenkäyttötilanteista, joten kirjan antaman rungon tukemana opetusta on mahdollista taivuttaa kohti käyttöpohjaisuutta, keskustelua ja asiointia – tai toisaalta rakennetietoisuutta ja oikeakielisyyttä, kulloisenkin kurssikokonaisuuden, opetusryhmän tai yksittäisen opiskelijan tarpeiden mukaan,

 

Uudessa laitoksessa käyttöpohjaisuutta ja kielenkäyttötilanteiden konkretiaa on  lisätty. Tässä kohtaa uudistettu Suomen mestari ottaa askeleen vaikkapa Oma suomi 1 -oppikirjan (Tapaninen & Kuparinen, 2015) suuntaan kadottamatta kuitenkaan vanhan laitoksen lähestymistapoja ja yleisilmettä: Pedron ja Hannan, Alexin ja muiden tuttujen hahmojen tarinat muodostavat uudessakin laitoksessa juonellisen kokonaisuuden ja rakenteet esitellään selkeästi omilla ”vihreillä sivuillaan.” Uusi laitos on sivumäärältään ja -kooltaan aiempaa laajempi ja suurempi: harjoituksia on enemmän,  rakenneasioiden asettelu väljempää ja kirjan taakse on lisätty ”minikielioppi” -osio.

 

Lisääntynyttä käyttöpohjaisuutta edustaa esimerkiksi kappaleen kuusi ”vuokralle annetaan” -ilmoitus puhekielisine dialogeineen, kun taas aiemman version kappaletekstinä toiminut asunnon kuvailu on siirretty harjoitusosioon. Ylipäätään kappaleiden asiointi- ja tilannedialogeja on puhekielistetty, ja jo alkuvaiheessa esitellään myös numeroiden yleispuhekieliset muodot. Muutos tuntuu oikealta: juuri noin olen itsekin tottunut kuljettamaan puhekielisyyttä alusta asti yleiskielisten muotojen rinnalla.

 

Vanhan laitoksen kappaleen kolme teksti,  pitkähkö ”sähköposti Mikolle” on aiheuttanut kursseillani usein päänvaivaa ensimmäisten kappaleiden jälkeen vielä aivan alkuvaiheessa oleville opiskelijoille. Päätös muuttaa sähköposti hieman helpommaksi ja puhekieliseksi videopuheluksi on helppo hyväksyä. Perhettä päivittäisiä tekemisiä käsittelevät kappaleet neljä ja viisi ovat aina toimineet hyvin ja ne onkin uudessa laitoksessa jätetty tekstiensä osalta lähes ennalleen. Joskin aiemmin vasta Suomen mestari 2 –kirjassa esitellyt vaatteet on nyt tuotu mukaan, mikä onkin tervetullut lisäys, vaatteista kun on aina tullut puhe ulkonäkösanastoa opiskeltaessa. Myös kirjassa esiintyvien hahmojen kansallisuuksia on monipuolistettu vastaamaan suomalaista 2020-luvun todellisuutta.

 

Lisäyksistä pään nyökyttelyä aiheuttaa myös tärkeimpien verbien menneen ajan muotojen mukaan ottaminen. Imperfektejä on aina tullut esiteltyä ja käytettyä jo alkeiskursseilla, koska vaikkapa viikonlopun tekemisistä juttelu on mitä tavallisin puheenaihe. A1-tasolla usein turhautumista aiheuttaneen monikon partitiivin käsittelyn siirtäminen kirjasarjan myöhempiin osiin on sekin toimiva ratkaisu. Ruoka-ainesanojen yhteydessä käsiteltävästä ainesanojen partitiivista voi opettaja halutessaan ja opiskelijoiden tarpeiden mukaan laajentaa myös monikon partitiiviin.

 

Pedron ja Hanna Ahvenanmaan lomamatkan pois jättäminen kappaleesta seitsemän ihmetyttää aluksi hieman. Pyöräretki Ahvenanmaalle tuskin edustaa monen suomenoppijan arkista todellisuutta, mutta kappale on aina ollut toimiva kokonaisuus, ja sen aikana on tyypillisesti saatu A1-tason alkeet siihen malliin, että voidaan puhua ja tuottaa myös omasta elämänpiiristä kumpuavia pidempiä tekstejä ja keskusteluja. Hauska kesäinen teema tässä kohtaa on lisännyt palikoiden oikeille paikoilleen loksahtelusta syntyvää iloa. Tuskin teeman vaihdos tätä iloa poistaa, ja tamperelaisena otan Ahvenenmaan loman korvaamisen Tampereen matkalla toki riemuiten vastaan.

 

Hienoa, että täksi syksyksi on julkaistu myös kirjan sähköinen näköisversio, jolle lienee aivan erityinen tilaus nyt, kun monissa paikoissa opetus jatkuu yhä etäyhteyksin. Sähköistä materiaalia toivoisi myös kirjasarjan muista osista. Lisäksi Suomen mestariin ollaan kevään 2021 aikana julkaisemassa uusia opiskelijan digitehtäviä.

 

Lukuisten opiskelijaryhmien kanssa alkeista B2-tasolle Suomen mestari –kirjasarjan neljän osan kanssa matkan taittaneena opettajana tuntuu mukavalta nähdä, että kirjasarjaa ollaan siirtämässä tukevasti 2020-luvulle ja loppujenkin osien päivittäminen lienee ajankohtaista ennen pitkää. Nyt nähdyn päivityksen perusteella toiveet tämän suhteen ovat korkealla.

 

 

Teemu Jokilaakso

Puheenjohtaja

Tampereen seudun S2-opettajat ry.