Toiminnallisten opetusideoiden etsintää
Tämän ajan eräs vahva ilmiö opetuksessa on toiminnallisuus.
Uusi OPS tietysti edellyttää sitä, mutta eivät trendin ulkopuolelle jää muutakaan S2-opettajat. Ja pian Tampereen seudun S2-opettajien yhdistyskin aikoo kantaa
kortensa kekoon (lue lisää lopusta)!
Yhden keväisen viikon sisällä tuli nautittua aimo annos toiminnallisuutta - mukavasti yhdessä kollegan kanssa. Mitä siis opin?
Tarinallinen AIM
Avasimme etsintäprojektimme osallistumalla sisaryhdistyksemme
Turun seudun S2 –opettajien 18.3.2017 järjestämään erinomaiseen AIM- eli
accelerative integrated method -koulutukseen. AIM on kanadalainen metodi ja
siitä löytävät tuttuja piirteitä varmasti ainakin suggestopedisia metodeja ja
toisto-menetelmää käyttävät sekä funktionaalisesti suuntautuneet opettajat.
AI-metodissa varsinkin alussa opettajan
- ja opettajan kehon - varassa on kaikki, sillä ensimmäiset 3-4 kuukautta
opetus on yksinomaisesti suullista. Opettaja viittoo kaiken ja oppilaat toistavat kaiken. Opetuskielenä on kohdekieli
98-prosenttisesti ensi hetkestä. Kotitehtäviä ei ole. Muuta kuin kohdekieltä käytetään
abstraktien sanojen selittämiseen, kielioppiasioiden selittämiseen ja
ymmärryksen varmistamiseen. Jos muuta kieltä on puhuttava, on astuttava ns.
taikarajan ulkopuolelle ulos luokasta, sillä AIM-luokassa on lupa puhua vain
kohdekieltä. Kielioppia opitaan vain intuitiivisella tasolla, kunnes tulee aika
antaa selityksiä oppijan mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Itseäni ihastutti ja kiinnosti suuresti AIM-opetuksen
perustuminen tarinoihin. Kurssilla esiteltiin Kolme pientä porsasta esimerkkinä AIM-tarinasta. Tällä hetkellä
AIM:ia laajennetaan myös aikuisten opetukseen ja tutkitaan lisää.
AIM on metodina periaatteessa yksinomainen ja kehitetty vieraan kielen opetukseen, mutta
koulutuksen tauoilla ideoimme kyllä heti, kuinka siitä
omaksuttuja vaikutteita voisi käyttää myös yhtenä menetelmänä muiden joukossa S2-tunnilla. Nostettakoon esimerkiksi näistä vaikkapa monelle opettajalle kenties tuttu tilanne, jossa luokassa on iso
ryhmä jonkin tietyn kielen puhujia ja keskustelutilanteet, erityisesti tunteikkaista aiheista, joskus ryöstäytyvät pelkäksi
tuon kielen puhumiseksi, josta muut opiskelijat ja opettaja jäävät
ulkopuolelle. Tällöin voisi auttaa, jos luokassa olisi tiettyjä oppimistilanteita
varten vaikkapa ns. monikielinen nurkkaus (vrt. AIM:in taikaraja), jossa saa
käydä puhumassa muita kuin yhteisiä kieliä.
AI-metodista lisää: http://www.aimlanguagelearning.com/.
Suomalainen TALK
Vajaan viikon päästä 24.3.2017 suuntasimme
Helsinkiin saamaan oppia suomalaisesta TALK- eli taidetta ja liikettä
kieltenopetukseen -menetelmästä, joka on kehitetty Zodiak - Uuden tanssin keskuksessa säätiörahoituksella. TALK on saanut mm. Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL ry.) Vuoden kieliteko -palkinnon 2012. TALK-menetelmää käytetään yhtenä menetelmänä muiden joukossa eli se ei ole yksinomainen. TALK pohjautuu tanssitaiteeseen, mutta
liikkeen ei ole välttämätöntä olla juuri tanssia. Liike ja kehon käyttö itsessään ovat keskeisin osa TALK-menetelmän kielenoppimista. Yksi TALK-menetelmän tämän hetken kielistä on suomi toisena kielenä.
 | |
| Tanssitaiteilija Anniina Tuhkunen opettaa meille seminaarissa Espanjan alkeita TALK-menetelmällä. Opetus myös tapahtui alusta saakka espanjaksi ja hyvin opimme. Repertoaariin kuuluu myös S2. Heti alusta asti lähdettiin käyttämään kieltä sekä sana- että lausetasolla. Kuvaaja: Roosa Isokääntä. |
Seminaarin eräs iso keskustelun aihe oli aika. Taide ja
liike vievät aikaa ja ne on sovitettava lukujärjestykseen ja
käytettävissä oleviin tiloihin. Kuitenkin kokemukset TALK-menetelmästä olivat
hyvin positiivisia, kun niihin vain oli uskallettu ottaa tarvittava aika.
Uskonkin, että jos uskaltaa ottaa askeleen taakse totutusta opetuksen ajankäytössä ja antaa ajan taiteelle ja
liikkeelle, voi tulla lopulta kuitenkin saavuttaneeksi jotain tärkeää:
toisenlaista ja vähintään yhtä tehokasta oppimista.
TALK onkin erittäin mielenkiintoinen, uudenlainen tapa
oppia ja opettaa. Tulevaisuudessa saamme siitä tutkimustietoakin, sillä aluillaan on myös
tutkimushanke. TALK-menetelmään tutustuminen on nyt
myös kenelle hyvänsä mahdollista, sillä menetelmästä julkistettiin koulutuspäivänä
nettivideo kiinnostuneita opettajia varten. Koulutuksessa muistutettiin videon
katsojia, että havainnollisuuden ja selkeyden vuoksi videolla käytetään paljon
suomea kohdekielten sijaan (suomihan tietysti sopii meille S2-opettajille) ja esitellään
enimmäkseen yksinkertaisia, esim. sanastoon keskittyviä TALK-harjoitteita. Ei
ole tietenkään välttämätöntä tai tarkoitus toimia yksinomaan näin TALK-oppitunneilla.
Tutustua voi täällä: http://www.zodiak.fi/talk.
Liike auttaa oppimaan
Samana päivänä TALK-seminaarin kanssa myönnettiin
J.V.Snellmann -palkinto kognitiotieteilijä Minna
Huotilaiselle. Huotilainen kehottaa meitä liikkumaan, kun ajattelemme. Hän on
iloinen siitä, että kouluissa on hyödynnetty kognitiotieteen havaintoja ja
annetaan oppilaiden liikkua oppituntien ohessa. Huotilaisen mukaan kaikki liikkuminen
tehostaa oppimista ja liike, joka vielä liittyy opiskeltavaan asiaan, on oppimista parhaimmillaan. (Yliopisto-lehti 3/2017, s. 2.)
Prosessidraama-koulutus tulossa!
Vielä kuluvan kevään aikana oma yhdistyksemme
Tampereen seudun S2-opettajat ry. järjestää Kalevala-teemaisen
prosessidraama-koulutuksen. Se yhdistää kiinnostavasti toiminnallisuutta ja
kirjallisuuden opetusta – kaksi tämän ajan tärkeää S2-teemaa. Kouluttajana
toimii Maria Helstola. Lisätietoja on luvassa lähiaikoina!
S2-hallitus / Mervi Kastari
