 |
| Kuva: Jarna Hara |
Kirjastot, erityisesti yleiset kirjastot, ovat
perinteisesti tehneet paljon yhteistyötä opetuksen, ennen kaikkea
perusopetuksen, kanssa. Kirjastoissa annetaan mm. kirjastonkäytön ja tiedonhaun
opastusta, myös erilaiset kirjasarjalainaamot, kirjadiplomit ja vinkkaukset
ovat tuttuja toimintamuotoja perusasteen opettajille ja oppilaille. Myös
S2-oppilaille suunniteltuja kirjallisuus- ja lukudiplomeita on tehty jo useissa
kirjastoissa. Nykyään kirjastot pyrkivät yhä enenevässä määrin tukemaan myös
aikuisten maahanmuuttajien kielenoppimista.
Mitä
kirjastot voivat tarjota S2-opetuksen tueksi? Ensinnäkin
kirjastot tarjoavat monenlaista aineistoa.
Kirjoja on kaikentasoisille lukijoille: heille, jotka jo osaavat tunnistaa kielen
erilaisia nyansseja, mutta myös heille, jotka vasta opettelevat kielen alkeita.
S2-lukijoille saattaisi olla apua myös selkokirjoista ja selkomukautetuista
teoksista. Monipuolinen kirjastoaineisto on paljon muutakin kuin kirjoja:
kuunneltavia äänikirjoja, musiikkia, kielikursseja, lehtiä… Kirjastossa voi
myös lukea e-lehtiä, niitä on usein myös mahdollista kuunnella. Mielestäni opintoryhmät
voisivat hyödyntää e-lehtiä paljon nykyistä enemmän. Ne tarjoavat
maahanmuuttajille myös mahdollisuuden lukea lehtiä heidän omilla kielillään,
sillä e-lehtien kielivalikoima on varsin laaja. Myös kirjoja on mahdollista
saada kaikkiin kirjastoihin yli 80 kielellä, sillä kirjastot voivat tilata
kokoelmiinsa vahvistusta Helsingin Pasilan kirjastossa sijaitsevasta
monikielisestä kirjastosta.
Aineiston lisäksi kirjastot voivat tarjota opetuksen
tueksi kirjastolaisten vankan ammattitaidon.
Kirjaston työntekijät tuntevat hyvin tarjolla olevan aineiston sisällöt ja
siksi he löytävät eri tarkoituksiin soveltuvan materiaalin. He myös osaavat
paikantaa aineistoa, jota ei omassa kirjastossa ole. Opettajien kannattaisikin
käyttää kirjastohenkilökuntaa hyödyksi ja pyytää heiltä erilaisia suosituslistoja
ja valikoimaluetteloita. Kirjaston väki voi myös kertoa kirjoista esim.
järjestämällä S2-oppijoille sopivantasoisia aineistovinkkauksia. He voivat
vinkata myös opettajille opetukseen sopivia materiaaleja, esimerkiksi ryhmälle
sopivia kertomuksia. Joissakin kirjastoissa järjestetään erityisiä S2-vinkkauksia
tai selkovinkkauksia, joissa voidaan vinkata selkokirjoja, mutta toisaalta myös
vinkata käyttäen yksinkertaista ja selkeää kieltä. Koska suomalainen kirjasto
ei välttämättä ole kaikille tuttu paikka, kirjastosta kannattaa varata ryhmälle
aika tutustumiskäyntiin. Kirjaston henkilökunta kertoo mielellään saatavista
palveluista, ja usein opastus onnistuu tarvittaessa myös englannin kielellä.
Kolmanneksi kirjastot tarjoavat tiloja, joissa voi viettää aikaa yksin tai ystävien kanssa.
Kirjastossa voi harjoitella kieltä esimerkiksi osallistumalla erilaisiin
tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Kirjaston järjestämät tilaisuudet ovat kaikille
avoimia, maksuttomia tapahtumia. Usein tapahtumissa on jollakin tavoin kieli
mukana, esim. kirjastoissa vierailee kirjailijoita, esitetään nukketeatteria ja
järjestetään konsertteja. Kirjastoissa on myös paljon erilaisia
taidenäyttelyitä yms. Monissa kirjastoissa pidetään lapsille satutunteja.
Satutunteihin osallistuminen esimerkiksi oman lapsen kanssa, saattaisi kehittää
myös aikuisen maahanmuuttajan kielitaitoa. Isoimmissa kirjastoissa voidaan
järjestää joskus myös satutunteja muilla kielillä. Joissakin kirjastoissa
järjestetään myös erilaisia lukupiirejä, joista osaan voi varmasti osallistua
heikommallakin kielitaidolla. Lukupiirien lisäksi monissa kirjastoissa
kokoontuu kielikahviloita, joissa kuka tahansa voi harjoitella yhtä tai
useampaa kieltä.
Konkreettisten kirjastopalveluiden lisäksi
kirjastoilla on käytössä myös verkkopalvelut.
Monien kirjastojen verkkosivuilta löytää tietoa myös maahanmuuttajien
kielenopettelun ja kirjaston käytön avuksi. Kirjastot ovat halukkaita ottamaan
maahanmuuttajat entistä paremmin huomioon palvelujaan suunnitellessaan. Oiva
esimerkki uudenlaisten palveluiden kehittämisestä on
AVI:n
rahoittama Vantaan kaupungin hanke, jossa kehitellään maksutonta Lango-kännykkäsovellusta.
Sovelluksen avulla ihmiset voivat löytää kielikaverin, jonka kanssa voi
harjoitella kielenkäyttöä.
Opettajan kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä
lähikirjastoonsa ja kertoa toiveistaan. Ehkä löydätte mukavan, teille sopivan
tavan tukea S2-oppilaan taivalta kielenoppijana!
Jarna Hara / S2-hallitus
Lähteet:
Kirjoitusta varten tutustuin monien kirjastojen
nettisivuihin, joista keskeisimmät:
Helmet-kirjastot www.helmet.fi ja Pirkanmaan kirjastot www.piki.fi
LanGo-kielisovelluksesta löytyy tietoa sivulta www.lango.fi
