Toiminnan aika

Toiminnallisten opetusideoiden etsintää

Tämän ajan eräs vahva ilmiö opetuksessa on toiminnallisuus. Uusi OPS tietysti edellyttää sitä, mutta eivät trendin ulkopuolelle jää muutakaan S2-opettajat. Ja pian Tampereen seudun S2-opettajien yhdistyskin aikoo kantaa kortensa kekoon (lue lisää lopusta)! 

Yhden keväisen viikon sisällä tuli nautittua aimo annos toiminnallisuutta - mukavasti yhdessä kollegan kanssa. Mitä siis opin?

Tarinallinen AIM

Avasimme etsintäprojektimme osallistumalla sisaryhdistyksemme Turun seudun S2 –opettajien 18.3.2017 järjestämään erinomaiseen AIM- eli accelerative integrated method -koulutukseen. AIM on kanadalainen metodi ja siitä löytävät tuttuja piirteitä varmasti ainakin suggestopedisia metodeja ja toisto-menetelmää käyttävät sekä funktionaalisesti suuntautuneet opettajat. AI-metodissa varsinkin alussa opettajan - ja opettajan kehon - varassa on kaikki, sillä ensimmäiset 3-4 kuukautta opetus on yksinomaisesti suullista. Opettaja viittoo kaiken ja oppilaat toistavat kaiken. Opetuskielenä on kohdekieli 98-prosenttisesti ensi hetkestä. Kotitehtäviä ei ole. Muuta kuin kohdekieltä käytetään abstraktien sanojen selittämiseen, kielioppiasioiden selittämiseen ja ymmärryksen varmistamiseen. Jos muuta kieltä on puhuttava, on astuttava ns. taikarajan ulkopuolelle ulos luokasta, sillä AIM-luokassa on lupa puhua vain kohdekieltä. Kielioppia opitaan vain intuitiivisella tasolla, kunnes tulee aika antaa selityksiä oppijan mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Itseäni ihastutti ja kiinnosti suuresti AIM-opetuksen perustuminen tarinoihin. Kurssilla esiteltiin Kolme pientä porsasta esimerkkinä AIM-tarinasta. Tällä hetkellä AIM:ia laajennetaan myös aikuisten opetukseen ja tutkitaan lisää. 

AIM on metodina periaatteessa yksinomainen ja kehitetty vieraan kielen opetukseen, mutta koulutuksen tauoilla ideoimme kyllä heti, kuinka siitä omaksuttuja vaikutteita voisi käyttää myös yhtenä menetelmänä muiden joukossa S2-tunnilla. Nostettakoon esimerkiksi näistä vaikkapa monelle opettajalle kenties tuttu tilanne, jossa luokassa on iso ryhmä jonkin tietyn kielen puhujia ja keskustelutilanteet, erityisesti tunteikkaista aiheista, joskus ryöstäytyvät pelkäksi tuon kielen puhumiseksi, josta muut opiskelijat ja opettaja jäävät ulkopuolelle. Tällöin voisi auttaa, jos luokassa olisi tiettyjä oppimistilanteita varten vaikkapa ns. monikielinen nurkkaus (vrt. AIM:in taikaraja), jossa saa käydä puhumassa muita kuin yhteisiä kieliä.

AI-metodista lisää: http://www.aimlanguagelearning.com/. 

Suomalainen TALK

Vajaan viikon päästä 24.3.2017 suuntasimme Helsinkiin saamaan oppia suomalaisesta TALK- eli taidetta ja liikettä kieltenopetukseen -menetelmästä, joka on kehitetty Zodiak - Uuden tanssin keskuksessa säätiörahoituksella. TALK on saanut mm. Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL ry.) Vuoden kieliteko -palkinnon 2012. TALK-menetelmää käytetään yhtenä menetelmänä muiden joukossa eli se ei ole yksinomainen. TALK pohjautuu tanssitaiteeseen, mutta liikkeen ei ole välttämätöntä olla juuri tanssia. Liike ja kehon käyttö itsessään ovat keskeisin osa TALK-menetelmän kielenoppimista. Yksi TALK-menetelmän tämän hetken kielistä on suomi toisena kielenä.

Tanssitaiteilija Anniina Tuhkunen opettaa meille seminaarissa Espanjan alkeita TALK-menetelmällä. Opetus myös tapahtui alusta saakka espanjaksi ja hyvin opimme. Repertoaariin kuuluu myös S2. Heti alusta asti lähdettiin käyttämään kieltä sekä sana- että lausetasolla. Kuvaaja: Roosa Isokääntä.

Seminaarin eräs iso keskustelun aihe oli aika. Taide ja liike vievät aikaa ja ne on sovitettava lukujärjestykseen ja käytettävissä oleviin tiloihin. Kuitenkin kokemukset TALK-menetelmästä olivat hyvin positiivisia, kun niihin vain oli uskallettu ottaa tarvittava aika. Uskonkin, että jos uskaltaa ottaa askeleen taakse totutusta opetuksen ajankäytössä ja antaa ajan taiteelle ja liikkeelle, voi tulla lopulta kuitenkin saavuttaneeksi jotain tärkeää: toisenlaista ja vähintään yhtä tehokasta oppimista.

TALK onkin erittäin mielenkiintoinen, uudenlainen tapa oppia ja opettaa. Tulevaisuudessa saamme siitä tutkimustietoakin, sillä aluillaan on myös tutkimushanke. TALK-menetelmään tutustuminen on nyt myös kenelle hyvänsä mahdollista, sillä menetelmästä julkistettiin koulutuspäivänä nettivideo kiinnostuneita opettajia varten. Koulutuksessa muistutettiin videon katsojia, että havainnollisuuden ja selkeyden vuoksi videolla käytetään paljon suomea kohdekielten sijaan (suomihan tietysti sopii meille S2-opettajille) ja esitellään enimmäkseen yksinkertaisia, esim. sanastoon keskittyviä TALK-harjoitteita. Ei ole tietenkään välttämätöntä tai tarkoitus toimia yksinomaan näin TALK-oppitunneilla. Tutustua voi täällä: http://www.zodiak.fi/talk. 

Liike auttaa oppimaan

Samana päivänä TALK-seminaarin kanssa myönnettiin J.V.Snellmann -palkinto kognitiotieteilijä Minna Huotilaiselle. Huotilainen kehottaa meitä liikkumaan, kun ajattelemme. Hän on iloinen siitä, että kouluissa on hyödynnetty kognitiotieteen havaintoja ja annetaan oppilaiden liikkua oppituntien ohessa. Huotilaisen mukaan kaikki liikkuminen tehostaa oppimista ja liike, joka vielä liittyy opiskeltavaan asiaan, on oppimista parhaimmillaan. (Yliopisto-lehti 3/2017, s. 2.) 

Prosessidraama-koulutus tulossa!

Vielä kuluvan kevään aikana oma yhdistyksemme Tampereen seudun S2-opettajat ry. järjestää Kalevala-teemaisen prosessidraama-koulutuksen. Se yhdistää kiinnostavasti toiminnallisuutta ja kirjallisuuden opetusta – kaksi tämän ajan tärkeää S2-teemaa. Kouluttajana toimii Maria Helstola. Lisätietoja on luvassa lähiaikoina!

S2-hallitus / Mervi Kastari