Maahanmuuttajien ohjaaminen korkeakouluopintoihin

Maahanmuuttajiamme olisi syytä runsaammin ohjata pyrkimään kohti korkeakouluopintoja. Se tuli ilmi Helsingissä pidetyssä virkistävässä koulutuspäivässä toukokuussa. 

S2-opettajat tekevät runsaasti ohjaustyötä, joten heitä oli mukana runsaasti kouluttautumassa, samoin opinto-ohjaajia. Itse olen koulutustaustaltani näiden risteytys: S2-opettaja ja opinto-ohjaaja enkä ollut koulutuksessa ainoa tällainen lajissani.

Etnisyys ja rasismi koulutuspoluilla ja niiden huomiointi ohjaustyössä

Opettaja-lehdessä kerrottiin toukokuussa tutkimuksesta, jonka mukaan kotoutumiskoulutus voi luoda eriarvoisuutta. Samankaltaisista eriarvoistumisen ja eriarvoistamisen teemoista puhui koulutuksessa Anne-Mari Souto, jonka mukaan myös Valma- ja Luva-koulutukset sisältävät segregoivia ulottuvuuksia. Hän kannusti maahanmuuttajien ohjaustyössä holistisuuteen oppimiskeskeisyyden sijaan, koska näyttäisi siltä, että esimerkiksi harrastukset antavat sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, joka kantaa eteenpäin koulutuspoluillakin. Yhtä lailla tulisi hyödyntää vertaisryhmiä eräänlaisina vertaisohjaajina. On vaikeaa olla se ensimmäinen maahanmuuttaja, joka menee yliopistoon tai korkeakouluun. Jos joku on mennyt jo edellä, se helpottaa. Nuoret myös valitsevat alojaan sen mukaan, missä on muita samankaltaisia tai missä ainakin voidaan hyväksyä erilaisuutta – valinnoissa ei siis ole kyse niinkään siitä, mistä henkilö on kiinnostunut, vaan siitä missä voisi helpoimmin tulla Suomessa hyväksytyksi. Myös tulevan ammatin halutaan tukevan etnistä identiteettiä, kertoi Souto.

Soudon luennolla nähtiin maahanmuuttajien ja kantaväestön epätasa-arvosta kertovia tilastoja, mitä tulee korkeakoulutukseen pääsyyn. Oli kuitenkin ilo havaita, että jos korkeakoulupaikka saavutettiin, ulkomaalaistaustainen syntyperä ei vaikuttanut koulutuksen läpäisemisen todennäköisyyteen. Ammattikorkeakouluissa ulkomaalaistaustaisia läpäisijöitä oli jopa hieman enemmän kuin suomalaisia.

Siinä missä koulutusmuodot voivat olla erilaistavia, on myös erilaistavia ohjauskäytäntöjä, Souto jatkoi. Ohjauskeskusteluihin otetaan hänen mukaansa helposti mukaan vain asioita, jotka ohjaaja osaa ratkaista eikä niitä, jotka olisivat ohjattavalle tärkeimpiä. Menneisyys saatetaan ohittaa kokonaan erityisesti, jos se on rankka ja vaatisi siten huomiota. Kuitenkin tutkimuksissa esimerkiksi uraohjaus, jossa otettiin avoimesti huomioon vaikkapa rasismi eikä pidetty siihen etäisyyttä, koettiin hyödyllisempänä. Näin siitä huolimatta, että rasismi on ongelma, jota ohjaaja ei voi sinänsä ratkaista. Souto totesi myös, että ohjauksen orientaatiossa myös painottuu yksilökeskeisyys ja vaikeus puhua yhteisökeskeisesti. Ohjaajat myös saattavat nähdä maahanmuuttajaohjattavat kapeasti ja puhua vain kielitaidosta tai perheestä ongelmana, vaikka maahanmuuttajat itse puhuivat laajasti monista asioista, esimerkiksi vahvuuksistaan. 

Olen yhtä mieltä siitä, että S2-opettajan ja opinto-ohjaajan olisi uskallettava kohdata ohjattava kokonaisena ihmisenä ilman liiallista ongelmanratkaisuorientaatiota. Muuten käy, kuten Souto kuvasi: kannattelemme ohjauksessa vain tulevaisuutta menneisyyden ohittaen tai monet ohjattavan puolet ohittaen. Olen joskus saanut niin ohjaus- kuin opetustyöhön ohjeita, joissa tähän ohittamiseen kehotetaan silloin, kun kyseessä ovat vaikeat asiat, koska en voi opinto-ohjaajana tai S2-opettajana toimia terapeuttina. Mitä tulee terapeuttina toimimiseen, ohjeet ovatkin ilman muuta aivan oikeita! Mutta asialla on toinenkin puoli: voidakseni antaa ohjattavalle hänen näkökulmastaan hyödyllistä ohjausta, minun tulee tuntea seikat, jotka vaikuttavat hänen valintoihinsa, opintoihinsa ja esimerkiksi käsityksiinsä omista mahdollisuuksistaan. Samoin minun on tunnettava nämä seikat voidakseni ohjata henkilön tarvittaessa myös muun avun piiriin. Vaikeiden asioiden sivuuttaminen ohjaustyössä ei olisi myöskään kovin eettistä ohjausta. Souto myös muistutti, että empaattinen kuuntelu ja kohtaaminen eivät edellytä psykologin pätevyyttä. Soudon luento olikin oman ohjaustyöni näkökulmasta hyvin vahvistava ja voimaannuttava.

SIMHE ja Maamot.fi – tukea ohjaustyöhön

Moni S2-opettaja tekee ikään kuin kahta työtä: opettaa kieltä ja tekee myös monenlaista ohjaustyötä sen ohessa tai osana. Korkeakoulutuksen piiriin ohjaamiseen voi saada tukea. 

Olen ottanut joidenkin opiskelijoiden kanssa yhteyttä SIMHE-palveluihin. Niistä saa tietoa suomalaisesta korkeakoulutuksesta ja siihen hakeutumisesta. Tarjolla on myös yksilö- ja ryhmäohjausta, jota voi saada myös videoyhteydellä. Kannattaa hyödyntää! 

Koulutuspäivässä SIMHE-palveluita esitteli Marita Häkkinen. Kysyntää palvelulle on ollut paljon. Vuosina 2016–2018 mukana olevat korkeakoulut – kolme yliopistoa ja kolme ammattikorkeakoulua – saivat yhteensä n. 2500 yhteydenottoa. Enemmistö oli nuoria aikuisia, myös turvapaikanhakijoita. Joillakin oli jo korkeakouluopintoja takanaan, jotkut vasta harkitsivat niitä. Häkkinen korosti silloittamista tärkeänä ohjauksen tapana, kun halutaan lisätä korkeakouluopintoihin pyrkivien maahanmuuttajien määrää. 

Tulossa on myös SIMHEapp puhelimiin. Sovellusta kävi esittelemässä Petri Vesikivi. Sen tarkoitus on toimia ohjauksen apuna ja sitä voi käyttää myös oman osaamisen kuvaukseen ja koontiin. Samoin voi tehdä profiilin, jonka pohjalta voi etsiä sopivia korkeakoulutuspaikkoja. 

Suosittelen lämpimästi SIMHE-palveluja. Eri puolilla Suomea sijaitsevien ohjauspisteiden yhteystiedot löytyvät linkin takaa sivun alareunasta:

https://www.jyu.fi/fi/hakijalle/nain-haet/miten-ja-mihin-voin-hakea-jyvaskylan-yliopistossa/ohjaus-maahanmuuttajille

Siinä missä SIMHE tarjoaa ohjausta sitä tarvitseville, maamot.fi taas on suunnattu meille ohjaajille. Koulutuksen työpaja-osuus  hyödynsi tätä verkkosivustoa. Työpajaa vetivät Liselott Sundbäck ja Minna-Maija Salomaa. Maamot.fi-sivusto on maahanmuuttajien ohjauksen parissa työskenteleville, myös S2-opettajille, tarkoitettu tukisivusto, joka tarjoaa tietoa ja työkaluja maahanmuuttajien opinto- ja uraohjaukseen. Sivuston painopiste on nimenomaan korkeakoulutuksesta kiinnostuneiden ja korkeakoulussa jo opiskelevien ohjaustyön tukemisessa ja oman ohjaustyön kehittämisessä. Pääsimme työpajassa kokeilemaan sivuston käyttöä ohjaustyön tukena ja annoimme palautetta. Osallistujat olivat yleisesti erittäin tyytyväisiä, ja kirjoitin itse palautteeseen, että olin kaivannut tällaista sivustoa ohjaustyöni tueksi. Sivustoa kehitetään yhä, mutta se on jo julkaistu. Kesällä laiturin nokassa tai viimeistään syksyllä vilkaiskaapa: https://maamot.fi/

Ulkomaisen tutkinnon tunnustaminen 

Päivän aikana perehdyttiin aluksi ulkomaisten tutkintojen tunnustamisen käytäntöihin, mikä oli hyvää tietoa kerrata taas. Suomessa on noin 80 säänneltyä ammattia, joihin edellytetään tietyt muodollisuudet täyttävää ammattipätevyyttä ja joihin siksi tarvitaan ulkomaisen tutkinnon tunnustus. Muun muassa opettaja ja opinto-ohjaaja ovat tällaisia ammatteja. Luennoitsija Anne Kolehmainen kehottikin ohjaustyötä tekeviä viemään ohjattaville tietoa, että tunnustamisprosessi on yksilöllistä käsityötä, jossa otetaan huomioon pienetkin seikat. Lisäksi monista kielistä vaaditaan akkreditoidut käännökset. Siksi prosessi on pitkähkö, joten siihen on suositeltavaa lähteä ajoissa. Vaikka prosessi on myös kallis (kalleimmillaan jopa lähes 600 euroa ja lisäksi akkreditoitujen käännösten kulut), koskaan ei voi tietää, milloin rinnastuspäätöstä yhtäkkiä tarvitseekin. Jos siis vain mahdollista, asia kannattaa hoitaa kuntoon ajoissa, vaikka ei vielä näyttäisikään siltä, että rinnastusta edellyttävää työtä voisi löytyä. Prosessia ei nimittäin voi nopeuttaa millään perusteella. Joskus hakijalle myös esitetään lisävaatimuksia, kuten täydentäviä opintoja, kelpoisuuskoetta tai sopeutumisaikaa. Tästäkin syystä prosessissa on hyvä lähteä ajoissa liikkeelle. Kannattaa myös katsoa, että hakija lähettää kaikki tarvittavat asiakirjat, koska prosessi voi alkaa vasta, kun kaikki asiakirjat on saatu. Jos tulossa on kielteinen päätös, siitä ilmoitetaan hakijalle, jolloin hänen kannattaa vetää hakemuksensa pois – tällöin hänen on maksettavakseen jäävät vain toimistokulut akkreditoitujen käännösten lisäksi. 

Yksi tunnustuksia tekevistä viranomaisista on OPH. Kolehmainen muistutti OPH:n ulkomaisten koulutusjärjestelmien kaavioista ja muusta nimenomaan ohjaustyön tueksi tarkoitetusta materiaalista:

https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/tukea_ulkomaisten_tutkintojen_tunnustamiseen

Lisäksi hän vinkkasi, että OPH aikoo järjestää myös syksyllä 2019 lisää aihepiirin koulutusta eri puolilla Suomea.

Mervi Kastari / S2-hallitus

Lähteet:

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut: Teemapäivä: tukea maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin ohjaamiseen – koulutusta ja työvälineitä. 22.5.2019. [Luennoitsijat mainittu tekstissä edellä.]

Vanas, Antti: Kotoutumiskoulutus voi luoda eriarvoisuutta. Opettaja 9. 10.5.2019.

Tampereen seudun S2-opettajat ry. toivottaa hyvää kesää!