S2-opettajat kiehumispisteessä

Elokuvailta 6.4.2017

Tampereen seudun suomi toisena kielenä -opettajat ry järjesti torstaina 6.4. elokuva- ja keskusteluillan otsikolla vihapuhe, rasismi ja S2-opettajan työ.

Ilta kokosi yhteen mukavan joukon eri oppilaitosten ja opetusasteiden S2- ja suomi vieraana kielenä -opettajia vaihtamaan kokemuksia työssä ja vapaa-ajalla kohdatusta vihapuheesta. Laajemmin keskusteltiin myös asenteista S2-opettajien ammattia kohtaan sekä keinoista, joilla vihapuhetta voitaisiin oppitunneilla tunnistaa ja käsitellä.

Illan elokuvana nähtiin Elina Hirvosen ohjaama dokumenttielokuva Kiehumispiste (2017), joka kuvaa Euroopassa vuodesta 2015 jatkuneen pakolaiskriisin vaikutuksia suomalaiseen asenneilmastoon. Uusia tulijoita vieroksuvien ja näitä auttamaan ja sopeuttamaan pyrkivien tahojen toimintaa vuorotellen, ristikkäin ja limittäin esittävä dokumentti tuntui iltaan osallistuneiden mielestä pitkälti toisintavan sitä kuvaa, joka median kautta maahanmuuttokeskustelusta on jo syntynyt: Niin kutsutut ääripäät, karkeaa ja tökeröä vihapuhetta mielenosoituksissaan ja netissä suoltavat rasistit sekä konkreettisilla teoillaan tulijoita, esimerkiksi kieltä opettamalla, auttamaan pyrkivät vapaaehtoistyöntekijät, tuotiin näytille mielipiteineen - ja kaukanahan nuo olivat toisistaan.

Elokuvan jälkeisessä keskustelussa ei lähdetty suin päin ratkaisemaan pakolaiskriisiä, eikä kerralla muuttamaan suomalaisten asenteita tai niiden mediarepresentaatioita. Aluksi puhuttiin siitä, millaisia työtään koskevia asenteita eri alojen suomen opettajat kohtaavat omassa arjessaan. Kävi ilmi, että samaiset leimakirveet, jolla ihmisiä tätä nykyä luokitellaan maahanmuuton vastustajiksi tai puolustajiksi heilahtavat S2-opettajien kohdalla herkästi keskusteluissa niin työpaikoilla kuin niiden ulkopuolellakin: S2-opettajaa joko ihaillaan tai vihataan, ja ennen kaikkea hänen kanssaan – opettipa hän turvapaikanhakijoita tai ei – halutaan keskustella pakolaiskriisistä ja turvapaikkapolitiikasta. Keskustelussa nousi esiin, että jossakin määrin ollaan jo väsyneitäkin määrittelemään itseä S2-opettajan työn kautta. Lisäksi todettiiin, että maahanmuuttopolitiikan sijaan S2-opetajan työn keskiössä voi ajatella olevan myös kielen ja kommunikaation; S2-työn humanitaarisen arvon korostamisen tai sen tekijän sinisilmäisellä suvakkiudella elämöinnin sijaan moni alalla työskentelevä olisi perin kiinnostunut suomen kieltä ja sen ominaispiirteitä ja opettamista koskevasta keskustelusta. Tätä ei kuitenkaan liiemmin kohtaa kahvipöydissä sen paremmin kuin mediassakaan.  

Vihapuheen vähättelyä haluttiin joka tapauksessa välttää kaikin tavoin. Jos S2-opettaja ei työpäivänsä jälkeen haluakaan vain keskustella maahanmuuton eduista ja haitoista, ei myöskään vaikenemalla kaiken ymmärtävää “tolkun ihmisyyttä” pidetty asioita ratkaisevana suhtautumistapana. Pohdittiin, että koska vuonna 2017 ala-arvoinen vihapuhe on joka tapauksessa kaikkien nähtävillä, tulee siitä puhua myös oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Keskusteluilta päätettiin work shop -pohdintoihin siitä, millä tavoin loukkaavaksi koettu vihapuhe voitaisiin ottaa oppitunneilla puheeksi ja millä tavoin sitä käsiteltäisiin.

Pohdinnoissa korostui vihapuheen synnyn mekanismien tunnistaminen. Stereotypioiden kautta muodostettavat yksinkertaistukset ihmisryhmistä ja kansallisuuksista ovat opettajille tuttuja ajatusmalleja myös oppitunneilta: suomalaisia pidetään jurottavina alkoholisteina siinä missä välimeren maista saapuvalta odotetaan sosiaalisuutta. Samansukuisiin typistäviin yleistyksiin todettiiin myös verkon rankemman vihapuheen perustuvan. Tämän vuoksi stereotypioiden kanssa leikiteltäessä tulisi aina muistaa myös niiden kohteelleen synnyttämät tuntemukset ja keskustella vaikkapa ensimmäiseksi tietystä maasta tai kansallisuudesta tulevien yleistysten ja mielikuvien sijaan siitä, mitä opiskelija itse haluaisi maastaan tiedettävän.

Work-shop -pohdinnoissa korostettiin nettikasvatusta ja vihan synnyn mekanismien tunnistamista, jotta vihapuhetta synnyttäviä käyttäytymistapoja voitaisiin todella muuttaa. Lisäksi kiinnitettiin huomiota oppituntien avoimeen ilmapiiriin ja faktojen esilletuomiseen.

Avoimen, rönsyilevän ja hyväntuulisen keskustelun jälkeen osallistuja kokivat illan hienoksi tavaksi jakaa kokemuksia S2-opettajan työstä ja pureutua nimenomaan työn niihin puoliin, joita julkisuus ja yleinen keskusteluilmapiiri eivät tunnista. 

S2-hallitus / Teemu Jokilaakso

Opetusideoita: miten käsitellä vihapuhetta ja rasismia

Elokuvaillan 6.4.2017 työpajojen tuotokset

S2-opettajien elokuvaillan keskusteluihin liittyi myös työpajatyöskentelyä. Työpajoissa ideoitiin ja esiteltiin keinoja käsitellä vihapuhetta, rasismia ja ennakkoluuloja opetuksessa.

Työpajojen tuotoksiin ja opetusideoihin voi tutustua täällä:

https://www.thinglink.com/scene/906758656765198337

https://www.thinglink.com/scene/906758656668729345


S2-hallitus / Mervi Kastari

Koulutusta toiminnalliseen kirjallisuuden opettamiseen

Tampereen seudun suomi toisena kielenä -opettajat ry. järjestää

Prosessidraamakoulutus:

Kalevalan Kyllikki ja Lemminkäinen

Pispalan koululla 3.5. klo 17-19

(Pispalanharju 47, Tampere)

Kouluttajana toimii draamapedagogi, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

FM Maria Helstola.

Kyllikin ja Lemminkäisen tarinan teemoja ovat parisuhde ja luottamus. Koulutuksessa annetaan malleja draamapedagogiikan soveltamiseen kirjallisuuden opetuksessa.

Kylli oli Saaren neiti,
Saaren neiti, Saaren kukka.
Kasvoi koissa korkeassa,
yleni ylen ehossa,
istuen ison majoilla,
peräpenkin notkumilla.

Ahti poika Saarelainen,
tuo on lieto Lemmin poika,
kasvoi koissa korkeassa
luona armahan emonsa
laajimman lahen perällä,
Kaukoniemen kainalossa.

Ilmoittautuminen: tampereens2@gmail.com

Koulutuksen hinta on 5 euroa yhdistyksen jäsenille.

Muille hinta on 15 euroa ja sisältää halutessasi yhdistyksen jäsenmaksun 2017.

Tervetuloa!

Toiminnan aika

Toiminnallisten opetusideoiden etsintää

Tämän ajan eräs vahva ilmiö opetuksessa on toiminnallisuus. Uusi OPS tietysti edellyttää sitä, mutta eivät trendin ulkopuolelle jää muutakaan S2-opettajat. Ja pian Tampereen seudun S2-opettajien yhdistyskin aikoo kantaa kortensa kekoon (lue lisää lopusta)! 

Yhden keväisen viikon sisällä tuli nautittua aimo annos toiminnallisuutta - mukavasti yhdessä kollegan kanssa. Mitä siis opin?

Tarinallinen AIM

Avasimme etsintäprojektimme osallistumalla sisaryhdistyksemme Turun seudun S2 –opettajien 18.3.2017 järjestämään erinomaiseen AIM- eli accelerative integrated method -koulutukseen. AIM on kanadalainen metodi ja siitä löytävät tuttuja piirteitä varmasti ainakin suggestopedisia metodeja ja toisto-menetelmää käyttävät sekä funktionaalisesti suuntautuneet opettajat. AI-metodissa varsinkin alussa opettajan - ja opettajan kehon - varassa on kaikki, sillä ensimmäiset 3-4 kuukautta opetus on yksinomaisesti suullista. Opettaja viittoo kaiken ja oppilaat toistavat kaiken. Opetuskielenä on kohdekieli 98-prosenttisesti ensi hetkestä. Kotitehtäviä ei ole. Muuta kuin kohdekieltä käytetään abstraktien sanojen selittämiseen, kielioppiasioiden selittämiseen ja ymmärryksen varmistamiseen. Jos muuta kieltä on puhuttava, on astuttava ns. taikarajan ulkopuolelle ulos luokasta, sillä AIM-luokassa on lupa puhua vain kohdekieltä. Kielioppia opitaan vain intuitiivisella tasolla, kunnes tulee aika antaa selityksiä oppijan mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Itseäni ihastutti ja kiinnosti suuresti AIM-opetuksen perustuminen tarinoihin. Kurssilla esiteltiin Kolme pientä porsasta esimerkkinä AIM-tarinasta. Tällä hetkellä AIM:ia laajennetaan myös aikuisten opetukseen ja tutkitaan lisää. 

AIM on metodina periaatteessa yksinomainen ja kehitetty vieraan kielen opetukseen, mutta koulutuksen tauoilla ideoimme kyllä heti, kuinka siitä omaksuttuja vaikutteita voisi käyttää myös yhtenä menetelmänä muiden joukossa S2-tunnilla. Nostettakoon esimerkiksi näistä vaikkapa monelle opettajalle kenties tuttu tilanne, jossa luokassa on iso ryhmä jonkin tietyn kielen puhujia ja keskustelutilanteet, erityisesti tunteikkaista aiheista, joskus ryöstäytyvät pelkäksi tuon kielen puhumiseksi, josta muut opiskelijat ja opettaja jäävät ulkopuolelle. Tällöin voisi auttaa, jos luokassa olisi tiettyjä oppimistilanteita varten vaikkapa ns. monikielinen nurkkaus (vrt. AIM:in taikaraja), jossa saa käydä puhumassa muita kuin yhteisiä kieliä.

AI-metodista lisää: http://www.aimlanguagelearning.com/. 

Suomalainen TALK

Vajaan viikon päästä 24.3.2017 suuntasimme Helsinkiin saamaan oppia suomalaisesta TALK- eli taidetta ja liikettä kieltenopetukseen -menetelmästä, joka on kehitetty Zodiak - Uuden tanssin keskuksessa säätiörahoituksella. TALK on saanut mm. Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL ry.) Vuoden kieliteko -palkinnon 2012. TALK-menetelmää käytetään yhtenä menetelmänä muiden joukossa eli se ei ole yksinomainen. TALK pohjautuu tanssitaiteeseen, mutta liikkeen ei ole välttämätöntä olla juuri tanssia. Liike ja kehon käyttö itsessään ovat keskeisin osa TALK-menetelmän kielenoppimista. Yksi TALK-menetelmän tämän hetken kielistä on suomi toisena kielenä.

Tanssitaiteilija Anniina Tuhkunen opettaa meille seminaarissa Espanjan alkeita TALK-menetelmällä. Opetus myös tapahtui alusta saakka espanjaksi ja hyvin opimme. Repertoaariin kuuluu myös S2. Heti alusta asti lähdettiin käyttämään kieltä sekä sana- että lausetasolla. Kuvaaja: Roosa Isokääntä.

Seminaarin eräs iso keskustelun aihe oli aika. Taide ja liike vievät aikaa ja ne on sovitettava lukujärjestykseen ja käytettävissä oleviin tiloihin. Kuitenkin kokemukset TALK-menetelmästä olivat hyvin positiivisia, kun niihin vain oli uskallettu ottaa tarvittava aika. Uskonkin, että jos uskaltaa ottaa askeleen taakse totutusta opetuksen ajankäytössä ja antaa ajan taiteelle ja liikkeelle, voi tulla lopulta kuitenkin saavuttaneeksi jotain tärkeää: toisenlaista ja vähintään yhtä tehokasta oppimista.

TALK onkin erittäin mielenkiintoinen, uudenlainen tapa oppia ja opettaa. Tulevaisuudessa saamme siitä tutkimustietoakin, sillä aluillaan on myös tutkimushanke. TALK-menetelmään tutustuminen on nyt myös kenelle hyvänsä mahdollista, sillä menetelmästä julkistettiin koulutuspäivänä nettivideo kiinnostuneita opettajia varten. Koulutuksessa muistutettiin videon katsojia, että havainnollisuuden ja selkeyden vuoksi videolla käytetään paljon suomea kohdekielten sijaan (suomihan tietysti sopii meille S2-opettajille) ja esitellään enimmäkseen yksinkertaisia, esim. sanastoon keskittyviä TALK-harjoitteita. Ei ole tietenkään välttämätöntä tai tarkoitus toimia yksinomaan näin TALK-oppitunneilla. Tutustua voi täällä: http://www.zodiak.fi/talk. 

Liike auttaa oppimaan

Samana päivänä TALK-seminaarin kanssa myönnettiin J.V.Snellmann -palkinto kognitiotieteilijä Minna Huotilaiselle. Huotilainen kehottaa meitä liikkumaan, kun ajattelemme. Hän on iloinen siitä, että kouluissa on hyödynnetty kognitiotieteen havaintoja ja annetaan oppilaiden liikkua oppituntien ohessa. Huotilaisen mukaan kaikki liikkuminen tehostaa oppimista ja liike, joka vielä liittyy opiskeltavaan asiaan, on oppimista parhaimmillaan. (Yliopisto-lehti 3/2017, s. 2.) 

Prosessidraama-koulutus tulossa!

Vielä kuluvan kevään aikana oma yhdistyksemme Tampereen seudun S2-opettajat ry. järjestää Kalevala-teemaisen prosessidraama-koulutuksen. Se yhdistää kiinnostavasti toiminnallisuutta ja kirjallisuuden opetusta – kaksi tämän ajan tärkeää S2-teemaa. Kouluttajana toimii Maria Helstola. Lisätietoja on luvassa lähiaikoina!

S2-hallitus / Mervi Kastari