Näkökulmia S2 -opettajan
arviointitoimintaan kielitaidon arvioinnista perusopetuksen päättyessä
Oman opettajakokemukseni kautta tiedän, että opettajan työnkuva on
laajentunut luokkahuoneen ulkopuolelta kodin, koulun, oppilashuoltoryhmän ja
muiden yhteistyötahojen väliseen kanssakäymiseen. Tieto- ja viestintätekniikka
tuovat omat vaateensa opettajille. Perinteistä liitutaulua ei taida monestakaan
luokkahuoneesta enää löytyä. Opettajat tekevät työtään muuttuvassa
yhteiskunnassa. Niin sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset muutokset ovat
omiaan asettamaan opettajan työlle uusia haasteita. Opettajan tulee sopeutua ja
pystyä työskentelemään yhä monimuotoisemmissa työyhteisöissä, joihin kuuluvat
niin kansainvälisyys, monikulttuurisuus kuin monikielisyys.
Mitkä asiat ohjaavat
arviointiratkaisua perusopetuksen S2-oppimäärän päättöarvioinnissa?
Tämä tekeillä oleva tutkimus on soveltavan kielentutkimuksen alaan kuuluva
monografiaväitöskirja. Tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, miten opettajat
tulkitsevat ja käyttävät arviointikriteereitä sekä mitkä asiat ohjaavat ja ovat
vaikuttamassa lopulliseen arviointiratkaisuun heidän tehdessä S2 -oppimäärän
päättöarviointia.
Arviointi on muuttunut vuosien saatossa ja arviointitiedon lisääntyessä myös
opettajan arviointityö on muokkaantunut niin sisällöllisesti, käytettyjen
menetelmien osalta kuin arvioinnin tarkoituksien osalta. Tämä tutkimus
sijoittuu ajankohtaa, jolloin uusi opetussuunnitelma on jalkaantunut
perusopetukseen. Arviointikulttuuri on kehittymässä ja keskustelu on ollut
vilkasta mediassa ja kentällä. Uudemman sukupolven arviointisuuntaukset näkyvät
jo koulumaailmassa paikallisella tasolla mm. niin, että arviointitiedot ovat
helpommin saatavilla, arvioinnin toteutuksessa huomio kiinnittyy siihen mitä
menetelmiä käytetään ja miten arviointitietoa hyödynnetään sekä millainen
kokonaisnäkemys arvioinnista syntyy yhteistyöllä muiden opettajien kanssa.
Tämän tutkimuksen aikana perusopetuksessa on otettu käyttöön uusi
opetussuunnitelma (OPS 2014) ja tutkimukseen osallistuneet S2 -opettajat ovat
työnkuvaansa liittyen olleet mukana uuden opetussuunnitelmatyön eri vaiheissa.
Tästä syystä tulen viittaamaan myös uuteen (2014) opetussuunnitelmaan.
Ensimmäinen päättöarviointi uuden opetussuunnitelman mukaan tehdään keväällä
2019.
S2 -oppilaan opetuksen aikainen arviointi sekä päättöarviointi perustuvat
voimassa olevaan lainsäädäntöön sekä perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteisiin (OPS 2004, 2014), jossa on määritelty arvioinnin yleiset
periaatteet, ainekohtaiset päättöarvioinnin kriteerit ja niihin perustuvat
hyvän osaamisen kriteerit.
Kielenkäyttäjälle on
eduksi tukeutua erilaisiin kielellisiin keinoihin. - Yksittäistä taitoa on
vaikea mitata irrallisena taitona.
Opetuskokemukseeni perustuva näkemykseni kielen oppimisesta on, ettäaidoissa
kielenkäyttötilanteissa korostuu taito käyttää kieltä tilanteeseen sopivana,
tämän lisäksi on tärkeää myös ymmärtää kielellisiä viittauksia ja kielen eri
sävyjä. Kielenkäyttäjälle on eduksi tukeutua erilaisiin kielellisiin keinoihin
ja näin selviytyä myös mahdollisista ongelmatilanteista. Yksittäistä taitoa on
vaikea mitata puhtaasti irrallisena taitona, koska kaikki taidot liittyvät
toisiinsa ja puutteet toisessa taidossa voivat heijastua toiseen taitoon.
Yksittäisten taitojen sijaan opetuksen tavoitteena on antaa S2 -oppilaalle
valmiudet tunnistaa ja käyttää kieltä. Tämän päivän perusopetuksen S2 -oppilas
tulisi nähdä vuorovaikutukseen aktiivisesti osallistuvana tietoisena
kielenkäyttäjänä.
Koko 2000-luvun ajan päättöarvosanoja annettaessa on siis hyödynnetty
päättöarvioinnin kriteereitä sekä hyvän osaamisen kuvausta arvosanalle 8. Nämä
arviointiohjeet kriteereineen perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön sekä
päättöarvioinnin nykyisiin linjauksiin, jotka pohjautuvat eurooppalaiseen
kielitaidon viitekehykseen. Kuitenkin Opetushallituksen toteuttamat
oppimistulosten arvioinnit ovat osoittaneet, että koulujen välillä on eroja
niin annettujen arvosanojen kuin oppiaineen keskimääräisen osaamistason suhteen
(ks. esim. Kuusela 2006; Lappalainen 2011).
Tämän tutkimuksen alustavien tulosten mukaan, arviointiin vaikuttavista
tekijöistä yksittäisen arvioijan käsitys kielitaidosta sekä arviointiyhteisön
kielitaitokäsitykset määrittävät arvioinnin perustan. Tässä tutkimuksessa
kielitaitokäsitys pohjautuu S2 -opettajan muodostamaan käyttöteoriaan.
Käyttöteorialla tarkoitetaan S2 -opettajan muodostamia käsityksiä
opettamisesta, oppimisesta ja arvioinnista, jotka ovat syntyneet ajan saatossa
ja muokkaantuneet työkokemuksen karttuessa.
Jokainen opettaja muodostaa oman käyttöteoriansa, joka pohjautuu mm.
teoreettiseen tietoon yhdistettynä käytännön kokemuksen kautta saatuun tietoon.
S2 -opettajan käyttöteoria pitää sisällään myös käsityksen kielitaidosta. Tähän
käsitykseen ovat olleet osaltaan vaikuttamassa niin koulutus, työkokemus kuin
myös kielitaidon käsitystä määrittävät kuvausmallit.
S2 -opettaja perustaa kielitaidon arvioinnin käyttöteoriaansa ja käytännössä
hän tekee itsenäisen arviointipäätöksen siitäkin huolimatta, että arviointiin
liittyvistä käytännöistä olisi keskusteltu yhdessä koulun muun
opetushenkilöstön kanssa. Arviointikriteereiden sisältö merkitsee jokaiselle S2
-opettajalle eri taitoja käytännössä ja jokainen opettaja suhteuttaa
arviointinsa myös oppilaan oppimisprosessissa tapahtuneisiin muutoksiin ja
edistymiseen.
Tutkimus antaa tietoa myös koulujen arviointikulttuurista ja siinä olevista
käsityksistä. Ajatus siitä, että jokainen opettaja on S2 -kielen opettaja, ei
ole vielä asettunut koulumme arkeen. Tämä tutkimus keskittyy S2 -opettajien
arviointitoimintaan. Arvioinnin kehittäminen ei voi kuitenkaan jäädä vain
yksittäisen opettajaryhmän varaan, vaan arvioinnin kehittämisessä on kyse
laajemman yhteisön yhteisestä asiasta. Opettajan arviointiosaamisen
kehittyminen pitää sisällään toki yksilöä itseään kehittävän otteen, mutta myös
kouluyhteisöä ja tätä kautta seutukunnallista ja koko perusopetusta kehittävän
näkökulman.
Kirjoittaja: Helena Vesaranta
S2-opettaja, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, laaja-alainen erityisopettaja, väitöskirjatutkija
Lähteet:
Lappalainen, H.-P. 2006. Ei taito taakkana ole. Perusopetuksen äidinkielen
ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 2005.
Oppimistulosten arviointi 1/2006. Helsinki: Opetushallitus.
Lappalainen, H.-P.2011. Sen edestään löytää. Äidinkielen ja kirjallisuuden
oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2010. Koulutuksen
seurantaraportti 2011:2. Helsinki: Opetushallitus.
Perusopetuksen opetusuunnitelman perusteet 2004, 2014. Helsinki. Opetushallitus.